Meistä

Rakkauden venäjänvinttikoiriin olen perinyt äidiltäni ja isoäidiltäni, ja olenkin etuoikeutettu kun olen saanut viettää oikeastaan koko tähänastisen elämäni näiden upeiden koirien kanssa. Minulle on ollut jo lapsesta asti selvää, että borzoi on se on oma rotu. Aikuisuudessa parasta onkin se, että saa itse määritellä oman harrastuksensa rajat ja pitää kotona juuri sellaista koiralaumaa kuin haluaa. 

Myös äitini ja isoäitini ovat kasvattaneet borzoita kennelnimellä Eugenian, ja kotona olevien Eugenian koirieni taustalla onkin heidän tekemäänsä jalostustyötä. Kennelnimi Eugenian myönnettiin isoäidilleni Eva Hartojoelle vuonna 1980 ja Eva onkin edelleen mukana harrastuksessa.

Samalla kennelnimellä kanssani kasvattaa myös äitini, Kirsi Westerling. Äiti on tähän asti kasvattanut muutamia borzoi pentueita, mutta haluaa tulevaisuudessa keskittyä tiibetinterriereihin. Hän kuitenkin pyörii hyvin aktiivisesti mukana myös minun koiraharrastuksessani ja kokemuksellaan auttaa minua niin näyttelymaailmassa, kuin kasvatustyössäkin.